Olen opiskellut Oulun yliopistossa Kasvatustieteiden tiedekunnassa Laaja-alaisen luokanopettajakoulutuksen linjalla nyt reilun vuoden. Tämä aika on ollut kokonaisuudessaan mahtavaa. Muistelen Tiellä opettajaksi -postauksissa aikaa taaksepäin ja yritän kuvailla opiskelua opettajakoulussa (myöhemmin OKL), sillä itselläni ei ollut täällä opiskelusta mitään tietoa ennen kuin tänne tulin.

OKL:n laaja-alaiseen luokanopettajakoulutukseen haki vuonna 2012 1450 ihmistä, joista ensisijaisena hakuvaihtoehtona 978. Näistä hakijoista 1041 osallistui vakava-kokeeseen (googlaa: Vakava-koe). Soveltuvuuskokeeseen kutsuttiin 120 hakijaa kirjallisen kokeen perusteella.  Koulutukseen valittiin näistä noin puolet: opiskelupaikan vastaanotti 62 opiskelijaa. Nopeasti laskettuna noin yksi seitsämästätoista vakavaan osallistuneesta sai opiskelupaikan.

Vuonna 2013 tehtiin sellainen muutos, että laaja-alaisen luokanopettajakoulutuksen hakuun yhdistettiin teknologiapainotteinen ja taito- ja taideainepainotteinen opettajakoulutus. Tällöin luvut olivat hieman inhimillisemmät pelkkiä tilastoja tuijottavalle: Hakijamäärä yhteensä 1537, joista 1133 osallistui vakavakokeeseen. Toiseen vaiheeseen valittiin 250 hakijaa ja näistä hyväksyttiin 107 opiskelijaa. Eli tänä vuonna pääseminen oli tilastojen valossa hieman helpompaa, sillä noin joka yhdestoista vakavaan osallistunut pääsi sisään.

Mutta mitä hakeminen oli oikeasti? Oman kokemuksen mukaan vakava-koe mittaa eniten hakijan asennetta. Tottakai osansa on myös lukemis- ja omaksumistaidoilla, mutta lyhyehkö aineisto mahdollistaa sen, että halutessaan sen voi oppia lähes ulkoa kuudessa viikossa. Vakava-aineiston lukuaika on noin kuusi viikkoa (eli siis aineisto ilmestyy noin kuusi viikkoa ennen koetta). itse luin aineistoa siten, että aineiston ilmestyttyä pidin kaksi viikkoa lukulomaa töistä. Menin kahden viikon ajan joka aamu kirjaston lukusaliin, jossa luin päivästä riippuen neljästä kahdeksaan tuntia taukoineen. Ensimmäisellä lukukerralla ahmin aineiston pureskelematta läpi (ns. aineistoon orientoitumisvaihe). Toisella lukukerralla aloin kirjoittaa aineistosta muistiinpanoja kappale tai asiakokonaisuus kerrallaan. Tämän vaiheen jälkeen kertailin aineistoa lukemalla sekä muistiinpanoja että aineistoa rinnakkain. Kuuntelin lukiessani aina jotain rauhallista musiikkia puhelimesta. Tästä ajasta on pari mukavaa muistoa: Ruukasin aina kirjastoon mennessä käydä samassa kahvilassa aamukahvilla ennen kirjaston aukeamista. Tämä mahtava kahvila oli Strada coffee ja sijaitsee torikadulla Stockmannin lähellä. Toinen hauska muisto on eräältä päivältä kirjaston lukusalissa: luin aineistoa normaalisti kuunnellen musiikkia kuulokkeilla. Yhtäkkiä havahduin siihen, että ympärilläni istuvat kääntyivät katsomaan minua ja hymähtivät. Tajusin, että olin hiljakseen vihellellyt kuulemaani kappaletta mukana. Alkoi hieman naurattaa itselläkin.:)

Vakava-koe tilaisuus itsessään on aika vaikuttava. Yli tuhat OKL:ään hakijaa tekemässä yhtä aikaa valintakoetta on jo vaikuttava kokemus sinänsä. Valintakokeessa oli monivalintakysymyksiä siten, että osasta kysymyksistä vastaus oli joko oikein tai väärin à oikeasta vastauksesta piste, väärästä ei pistettä. Osa kysymyksistä oli taas sellaisia, että oikeasta vastauksesta sait pisteen, tyhjäksi jätetystä kohdasta nolla pistettä, väärästä vastauksesta miinus puoli pistettä.

Haastattelu taas oli sellainen, että kaksi haastattelijaa kyseli noin kahdenkymmenen minuutin ajan kysymyksiä ja jatkokysymyksiä. Kysymykset olivat tyyliin ”miksi haluat opettajaksi?”, ”olet tehnyt rakennusalan töitä, sieltä saa paljon enemmän palkkaa, miksi haluat opettajaksi?”, ”mitä opettaminen sinun mielestäsi on?”, ym. Tiedän kuitenkin, että toisilta on kysytty myös ihan muunlaisiakin kysymyksiä. Haastattelulla selvitetään kuitenkin hakijan valmiuksia toimia opettajana, olivat kysymykset sitten mitä tahansa. Haastattelun lopussa oli lyhyt case-tehtäväkertomus, johon piti kertoa ”mitä tekisin tällaisessa tilanteessa?”.

Ylipäätään hakemiskokemus oli, no sanoisinko, jännittävä. Tiesin hakiessani, että koulutukseen on tilastollisesti erittäin vaikea päästä. Ajattelin kuitenkin, että haluan opettajaksi ja olin valmis hakemaan useita kertoja, mikäli en heti pääse. Omia vahvuuksiani pohtiessa olin jokseenkin varma, että mikäli pääsen vakavakokeesta jatkoon, pääsen kouluun. Hakemista pohtivalle voisin sanoa, että kannattaa hakea. Älä mieti tilastoja vaan luota omiin kykyihin. Valmistaudu huolella, sillä silloin pääseminen on mahdollista. Tilastoista voidaan sanoa se, että hakijoita on niin paljon, että jos et ole varma, haluatko opettajaksi, yleensä et myöskään pääse vakavakokeesta jatkoon. Ohjeena siis, mikäli haluat opettajaksi ja kouluun haet, hae heti ensimmäisellä kerralla tosissaan. Et välttämättä pääse ensimmäisellä hakukerralla, mutta älä siitäkään lannistu, todennäköisesti seuraavalla kerralla olet muutenkin hieman valmiimpi hakija. Ja oman kokemuksen mukaan motivaatio opiskeluun kasvaa sitä mukaa mitä useammin joutuu hakemaan.

Eikun hakemaan!